Kannabiksen kasvatus: Sadonkorjuu
Kannabiksen sadon valmistumisaika riippuu voimakkaasti lajikkeesta. Yleisesti ottaen indica-lajikkeet tuottavat sadon nopeammin, usein alle kymmenessä viikossa. Monet indica-lajikkeet kypsyvät noin kahdeksassa viikossa, ja jotkut voivat olla valmiita jopa kuudessa viikossa. Sativa-lajikkeet puolestaan vaativat yleensä enemmän aikaa, usein 10–15 viikkoa.
Mistä sitten tietää, milloin sato on valmis korjattavaksi? Sadonkorjuuta ei kannata tehdä heti, kun kukinnot ovat ilmestyneet, vaan on suositeltavaa odottaa vielä jonkin aikaa. Antamalla kukintojen kypsyä rauhassa kasvin varressa, ne kasvavat suuremmiksi ja tiiviimmiksi. Kukitusvaiheen viimeiset viikot ovat erityisen tärkeitä sadon maksimoimiseksi, joten kärsivällisyys palkitaan suuremmalla ja laadukkaammalla sadolla.
Jos haluat kasvattaa kannabista kotona huomaamattomasti, mutta tyylikkäästi, perehdy suomalaisen KIVI Grown IKEA-kaappeihin mahtuviin kasvatusjärjestelmiin: https://kivigrow.fi/collections/huonekalujen-muunnokset
Mistä sitten tietää, että kukinnot ovat kypsiä poimittavaksi?
Kun kasvatat kannabista, se riippuu täysin siitä, mitä haluat saavuttaa kukinnoillasi. Oletko valmistamassa köyttä hampusta, höyryttämässä marihuanaa vai kasvatatko cannabis sativaa harrastuksena? Jos tavoitteesi on tuottaa kasvi, jolla on päihdyttäviä tai hoitavia ominaisuuksia, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota sen THC-, CBD- ja CBN-tasoihin.
THC-tasot ovat korkeimmillaan, kun noin puolet kasvin trikromeista on muuttunut sumuisen vaaleiksi, mutta eivät vielä ruskeiksi. Trikromit ovat cannabis sativan pinnalla sijaitsevia pieniä rauhasia, jotka tuottavat kannabinoideja ja terpeenejä suojatakseen kasvia hartsimaisella pihkalla. Alun perin tämän pihkan tarkoituksena oli suojella kasvia esimerkiksi tuholaisilta, mutta nykyään se on monille kasvattajille tärkein syy kasvattaa kannabista.
Sana “trikromi” tulee kreikan sanasta, joka tarkoittaa pientä hiusta tai karvaa. Cannabis sativan trikromit ovat hyvin pieniä, karvamaisia ulokkeita, joiden kärjessä on pieni pullistuma, muistuttaen muodoltaan sientä. Kukintavaiheen edetessä trikromien päihin alkaa kerääntyä hartsia, joka sisältää suuren määrän kannabinoideja ja terpeenejä. Koska trikromit ovat erittäin pieniä, niiden tutkimiseen kannattaa käyttää taskumikroskooppia, luuppia tai muuta suurennuslasia. Kysy lisää kasvatusliikkeestäsi!
Kukinnon kypsyyttä määritetään tarkastelemalla trikromien väriä. Kehittymisen alussa trikromit ovat lähes läpinäkyviä, mutta kukintavaiheen edetessä ne alkavat vaalentua ja muuttua maitomaisiksi. Lopulta trikromit alkavat tummua ja muuttua ruskeiksi. Se, minkä värisiä trikromien tulisi olla sadonkorjuun aikaan, riippuu henkilökohtaisista mieltymyksistä.
Läpinäkyvissä trikromeissa kannabinoidi- ja terpeenitasot ovat vielä alhaiset, eikä satoa kannata korjata tässä vaiheessa. Kun trikromit muuttuvat maitomaisiksi, kannabinoidi- ja terpeenitasot nousevat. Jotkut kasvattajat uskovat, että THC-tasot ovat korkeimmillaan, kun noin puolet trikromeista on maitomaisia. Kun trikromit alkavat rusehtua, THC-tasot laskevat ja CBN-tasot nousevat. Maitomaiset trikromit voivat tuottaa enemmän euforisia ja energisiä vaikutuksia, kun taas rusehtavat trikromit liittyvät usein rauhallisempiin ja seesteisempiin olotiloihin. Tämä on kuitenkin hyvin yksilöllistä ja voi vaihdella ajan ja paikan mukaan.
Trikromien lisäksi kukintojen kypsyyttä voi arvioida tarkastelemalla kasvin aurinkolehtiä, eli niitä suuria, hamppusymbolia muistuttavia lehtiä, jotka kehittyvät kasvuvaiheessa. Kun nämä lehdet alkavat menettää väriään ja osoittavat lakastumisen merkkejä, se voi olla merkki siitä, että kasvi keskittää ravinteensa ja energiansa lehtien sijasta kukintoihin. Lakastuvat lehdet voivat kuitenkin myös viitata siihen, että kasvilla on jokin ongelma. Trikromien väri onkin usein helpoin tapa määrittää kukinnon kypsyys, vaikka se edellyttääkin mikroskoopin tai muun suurennusvälineen käyttöä.
Kannabiksen kasvattaminen: sadonkorjuun vaiheet
Kun olet päättänyt, milloin kasvisi ovat saavuttaneet haluamasi kypsyystason, ja varmistanut trikromeja tutkimalla, että kasvit ovat valmiita, on aika aloittaa sadonkorjuu. Sadonkorjuu koostuu useista vaiheista: kasvien kaatamisesta, trimmaamisesta, kuivatuksesta ja curetuksesta.
Koska cannabis sativa on yksivuotinen kasvi, se ei enää kuki uudelleen, joten voit aloittaa sadonkorjuun kaatamalla kaikki kasvit. Tämä vapauttaa kasvatustilan ja tekee kasvien käsittelystä helpompaa. Kaatamisen jälkeen kasvit trimmataan, mikä tarkoittaa käyttökelpoisten osien, kuten kukintojen ja niitä ympäröivien pienten lehtien, erottamista. Kukinnot siirretään seuraavaan vaiheeseen, curetukseen, ja kukintolehdet otetaan talteen myöhempää käyttöä varten. Suuret aurinkolehdet ja varret yleensä heitetään pois, koska niiden kannabinoidi- ja terpeenipitoisuudet ovat vähäiset.
Kukintolehdet säilytetään, koska niiden kannabinoidi- ja terpeenipitoisuudet ovat merkittävät, vaikkakaan eivät yhtä korkeat kuin kukinnoissa. Kukintolehtiä käytetään usein muilla tavoin kuin polttamalla tai höyryttämällä, kuten öljyn tai muiden konsentraattien valmistukseen. Konsentraatit ovat tiivisteitä, joissa on paljon enemmän vaikuttavia aineita kuin alkuperäisessä kasvinosassa. Öljyä voidaan käyttää sellaisenaan tai esimerkiksi leivonnassa. Kasvatusliikkeistä löytyy “extract kit” -pakkauksia, joiden avulla konsentraattien valmistus on helppoa.
Kun olet erottanut haluamasi kasvin osat, ne on kuivattava kunnolla sadon säilyvyyden ja laadun varmistamiseksi. Kuivatus kannattaa tehdä rauhassa ja sopivissa olosuhteissa. Uunissa kuivaaminen tai muiden lämmönlähteiden käyttö voi johtaa huonoon lopputulokseen ja jopa sadon tuhoutumiseen.
Kannabiksen kuivaaminen tulisi tehdä pimeässä, jotta kannabinoidit ja terpeenit eivät vahingoitu. Ilmanvaihto on erittäin tärkeä tekijä kuivatusprosessissa: varmista, että ilma kiertää tasaisesti kuivaustilassa, jotta kasvit kuivuvat tasaisesti. Ilmankosteuden ei tarvitse olla mahdollisimman alhainen; kukitusvaiheen 40-50 % ilmankosteus on myös sopiva kuivatukseen. Jos ilmankosteus on liian alhainen, kasvit voivat kuivua liian nopeasti, mikä heikentää sadon laatua. Korkeampi ilmankosteus taas altistaa kasvit homeelle.
Kuivauslämpötilan tulisi olla hieman huonelämpötilaa matalampi, noin 18-21 °C. Korkeammat lämpötilat, kuten uunin käyttö, voivat kuivattaa kasvit liian nopeasti, mikä tekee niistä hauraan ja murenevan.
Kannabiksen kasvatus: curetus
Curing, eli kannabiksen curetus, on prosessi, jonka avulla tuodaan esiin kannabiksen parhaat ominaisuudet. Curetus parantaa marihuanan makua, tuoksua ja savun laatua, tehden siitä täyteläisempää ja miellyttävämpää poltettaessa.
Curetuksen voi suorittaa useilla eri tavoilla, mutta yleisimmin se tapahtuu antamalla trimmattujen kukintojen ikääntyä ilmatiiviissä astiassa tai rasiassa. Rasian kansi avataan säännöllisesti, jotta ylimääräinen kosteus pääsee haihtumaan. Curetuksen aikana kukinnot kannattaa säilyttää viileässä paikassa, kuten jääkaapissa, jotta prosessi etenee hallitusti.
Curetuksen aikana kukintojen sokerit ja lehtivihreä alkavat hajota ja poistua kasvista. Tämä vähentää kasvin “heinämäisiä” ja maamaisia aromeja, jolloin kannabiksen oma, monivivahteinen aromimaailma pääsee esiin.
Jos haluat kasvattaa kannabista kotona huomaamattomasti, mutta tyylikkäästi, perehdy suomalaisen KIVI Grown IKEA-kaappeihin mahtuviin kasvatusjärjestelmiin: https://kivigrow.fi/collections/huonekalujen-muunnokset